Uniapnean hoito

ResMed S8 Escape CPAP-laite

Painonhallinta

Uniapnean hoidon tavoitteena on saada hengityskatkokset loppumaan. Ylipainoisilla tärkein hoito on laihdutus. Laihtuessa nielun ahtautuma vähenee rasvakerroksen vähetessä, samoin pallean liikkuvuus makuuasennossa paranee. Jo 5 % painonpudotus saattaa vähentää unen aikaisia hengityskatkoja. Lievää uniapneaa sairastavilla hoidoksi saattaa riittää elintapojen muutoksella aikaansaatu painonpudotus. Varmaa on, että painonpudotus lieventää uniapneaa, vaikkei se yksinään riittäisikään hoidoksi. BMI eli body mass index on yleisesti käytetty mittari ylipainon arvioinnissa. Koska painonhallinnan vaatima elintapojen muutos on usein vaikea tehtävä, kannattaa käyttää jotakin lukuisista tarjolla olevista tukimuodoista, esimerkiksi työterveyshuollon tai terveyskeskuksen painonhallintaryhmä.

Cpap-hoito

Ylivoimaisesti tehokkain uniapnean hoitokeino on cpap- eli ylipainehengityshoito. Sillä voidaan hoitaa tehokkaasti myös vaikeaa uniapneaa sairastavat potilaat, joilla elämäntapamuutokset eivät riitä hoidoksi. Cpap-hoidolla hengityskatkokset saadaan loppumaan ylähengitysteihin muodostettavan 'ilmalastan' avulla, jolloin ahtautuva ylänielu saadaan avautumaan. Cpap-hoidossa puhalletaan huoneilmaa pienellä paineella nenänieluun ilmaletkun ja kasvolle laitettavan nenä- tai kokokasvomaskin kautta. Näin muodostuva ilmalasta pitää ylänielun avoimena, minkä ansiosta hengityskatkokset ja kuorsaus loppuvat kokonaan. Kun unen aikainen hengitys näin paranee myös unen laatu paranee ja päiväaikainen vireys lisääntyy. Myös riski sairastua esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöihin ja sydämen rytmihäiriöihin pienenee.

Cpap- eli ylipainehengityshoito siedetään varsin hyvin siihen totuttautumisen jälkeen. Hoito on riskitön eikä aiheuta sivuvaikutuksia. Cpap-laitetta käytetään joka yö vähintään neljä tuntia, mieluummin koko nukkumisen ajan. Cpap-hoidon onnistumiseksi maskin sopivuus on ensiarvoisen tärkeää: Se ei saa painaa eikä vuotaa. Allergisuus maskien materiaaleille on erittäin harvinaista, pesuaineena sen sijaan kannattaa käyttää pääsääntöisesti vain vettä, koska allergiset oireet johtuvat useimmiten pesuaineesta maskin valmistusmateriaalin sijaan. Lisää tietoa käyttöä helpottavista tekijöistä saat Vinkkejä-sivulta. Nykyiset cpap -laitteet ovat pieniä ja hiljaisia, joten laite itsessään ei aiheuta häiriötä nukkumiselle. Tarvittaessa voidaan käyttää myös automaattilaitetta käyttöä helpottamaan.

Tupakka, alkoholi ja unilääkkeet

Tupakka, alkoholi ja unilääkkeet pahentavat uniapneaa sairastavan oireita. Jo kohtuullinenkin alkoholin käyttö ja unilääkkeet lisäävät kuorsausta ja hengityskatkoksia, koska ne vaikuttavat keskushermostoa lamaavasti ja rentouttavat nielun seinämän lihaksia. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen ylähengitysteiden turvotus laskee ja nenä pysyy paremmin auki. Myös muilta hengitystä myöhemmin vaikeuttavilta keuhkosairauksilta vältytään.

Uniapnea ja muut sairaudet

Uniapneaa sairastavilla muiden sairauksien hoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hoitamaton uniapnea lisää riskiä sairastua eräisiin sairauksiin, kuten II-tyypin diabetekseen ja verenpainetautiin. II-tyypin diabetesta sairastavilla, ylipainoisilla henkilöillä on huomattavasti suurentunut riski sairastua myös uniapneaan. Diabeetikoilla esiintyy sekä lievä- että vaikea-asteista uniapneaa. Näiden sairauksien hoitotasapaino kulkee käsi kädessä: Kun uniapnea helpottuu, myös insuliinihoidon teho paranee. Toinen merkittävä rinnakkaissairaus on verenpainetauti, jota sairastaa noin puolet uniapneetikoista. Verenpainetaudin hoitaminen saattaa olla vaikeaa, ellei myös uniapneaa hoideta. Myös astman ja uniapnean oireet voivat olla samantapaisia. Erityisesti, jos potilas oireilee nukkuessaan lääkityksestä huolimatta, on syytä selvittää uniapnean mahdollisuus.

Asentohoito

Osalla potilaista hengityskatkoja esiintyy vain selällään nukkuessa. Tällöin tehokas hoito on tämän nukkumisasennon välttäminen esimerkiksi tennispallo-hoidon avulla. Tennispallohoidossa pyjaman selkään ommeltuun pussiin laitetaan pallo, joka estää selin nukkumisen epämukavuudellaan.

Purentakisko

Purentakiskohoidossa ylä- ja alahampaisiin kiinnitetään nukkumisen ajaksi kisko, joka vetää alaleukaa eteenpäin. Näin nieluun saadaan lisää tilaa, ilmatie pysyy auki ja unenaikaiset hengityskatkokset vähenevät. Purentakisko sopii hoidoksi osalle lievää uniapneaa sairastavista potilaista. Hoitava lääkäri arvioi tarvitseeko potilas lähetettä erikoishammaslääkärin (ortodontin) vastaanotolle, jossa arvioidaan yksilöllisesti unenaikaisen hengityskiskon toimivuutta.

Kirurgiset toimenpiteet

Uniapneaa voidaan hoitaa myös suu- ja leukakirurgisilla toimenpiteillä. Leikkaushoitoa voidaan harkita erityisesti silloin, jos uniapneaa sairastavalla on jokin helposti korjattava anatominen häiriö, kuten ahtauma, joka voidaan leventää. Myös kookkaat kita- ja nielurisat poistetaan leikkauksella. Jos ahtaus johtuu nenästä, voidaan mahdollinen väliseinän vinous korjata leikkaamalla. Nenästä voidaan myös poistaa polyypit. Potilaalle voidaan myös tehdä leukaleikkaus, jossa kielen kiinnityskohtaa alaleuan takana saadaan vedettyä eteenpäin. Näin nieluun saadaan lisää tilaa. Leikkaushoidot soveltuvat kuitenkin vain pienelle osalle potilaista, ja niillä saavutetun hyödyn pysyvyys on epävarmaa. Leikkaushoidon aiheellisuus perustuu aina yksilölliseen arvioon sen soveltuvuudesta, saavutettavista hyödyistä ja riskeistä.